# Hirviöitä ei ole olemassa

> Rauhoittava iltasatu pienille lapsille: Sam huomaa seinällä pelottavan varjon, mutta Äiti näyttää hänelle, että se on vain tuoli kuunvalossa. Lämmin, lempeä ja täynnä turvallisuutta.

Canonical: https://www.bedtime-stories.fun/fi/showcase/hirvioita-ei-ole-olemassa
Last updated: 2026-03-02

- 3–4-vuotiaat
- 3 min
- Arkinen
- Kertoja

## Characters

- Äiti (Mother)
- Sam (Son)

## Story

Oli nukkumaanmenoaika, ja lastenhuone oli aivan hiljainen. Vain kuu paistoi ikkunasta ja maalasi lattialle vaaleita läikkiä.

Sam makasi pikku sängyssään peitto nenään asti vedettynä. Hänen nallensa Benny istui hänen vieressään tyynyllä. Sam rutisti Bennyä tiukasti itseään vasten ja katseli kattoa.

Kaikki oli niin ihanan rauhallista. Yövalo loisti nurkassa lämpimänä ja kultaisena. Ulkona tuuli humisi hiljaa puiden läpi... huuh... huuh...

Mutta sitten Sam näki jotain seinällä. Suuren, tumman varjon. Varjo heilui edestakaisin, hyvin hitaasti, kuin jokin iso, joka liikkui.

Samin silmät suurenivat ihan isoiksi. Hän veti peittoa vielä vähän ylemmäs ja piteli Bennyä vielä tiukemmin. Hänen pieni sydämensä pamppaili: pum, pum, pum.

Mutta Sam oli rohkea pieni poika. Hän katsoi varjoa oikein tarkkaan. Varjolla oli kaksi isoa kättä, jotka liikkuivat tuulessa. Vai... eivätkö ne olleetkaan käsiä?

Silloin ovi aukesi hiljaa. Tip, tap, tip. Äiti tuli huoneeseen. Hän istuutui sängyn reunalle, ja heti tuoksui lämmöltä ja kodilta.

Äiti silitti hellästi Samin päätä. Hän näki, että Sam piteli peitosta tiukasti kiinni, ja hän näki seinällä suuren varjon.

Äiti hymyili. Hän nousi, käveli ikkunan luo ja siirsi verhoa vähän sivuun. Ja silloin... silloin Samkin näki sen.

Se oli tuoli! Vanha tuoli ikkunan vieressä, ja sen selkänojalla roikkui Samin villapaita. Villapaidan hihat heiluivat vedossa edestakaisin. Ja kuu teki niistä seinälle suuren, huojuvan varjon.

Sam katsoi tuolia. Sitten hän katsoi varjoa. Ja sitten... häntä alkoi naurattaa. Ensin pieni hihitys, ja sitten oikein kunnon kikatus. Varjohan oli vain tuoli!

Äiti antoi Samille suukon otsalle. Hän asetteli peiton hyvin, lämpimäksi ja pehmeäksi, ja laittoi Bennyn taas aivan Samin kylkeen.

Sam haukotteli. Iso, pyöreä haukotus. Hän painoi nenänsä Bennyn pehmeään turkkiin ja sulki silmänsä. Seinän varjo heilui vielä vähän... mutta nyt se ei ollut yhtään pelottava. Nyt se näytti melkein hassulta.

Äiti sulki oven aivan hiljaa. Huoneessa oli hiljaista ja lämmintä. Kuu paistoi lempeästi ikkunasta. Ja Sam nukahti, aivan rauhallisena, aivan turvassa, Benny sylissään.

Sillä hirviöitä ei ole olemassa. Hyvää yötä, pikku Sam.

## Related

- [Kuuntele, miltä se kuulostaa](https://www.bedtime-stories.fun/fi/showcase)
- [Äänet](https://www.bedtime-stories.fun/fi/voices)
- [Hinnat](https://www.bedtime-stories.fun/fi/pricing)